AS-alumnien urakyselyn tulokset 2016

Automaatio- ja systeemitekniikan alumniyhdistyksen uratoimikunnan kesken pyöräytimme keväällä urakyselyn, jossa udeltiin kaikenlaisia likaisia yksityiskohtia työ- ja yksityiselämään liittyen. Vastaajia saatiin yhteensä 48, mikä ei ole tilastollisesti mairitteleva luku, mutta ihan jees siihen nähden, että 500 diplomi-insinööri automaatio- ja systeemitekniikasta valmistui vuonna 2013. Kiitos kaikille vastaajille! Kyselyssä ei ollut pakko vastata mihinkään kysymykseen, joten otoskoko vaihtelee kysymysten välillä.

Vastaajaprofiili

Ketkäs kyselyyn nyt sitten vastasivat?

Vuosikurssi- ja valmistumisvuosijakaumat olivat vastaajien kesken odotettua tasaisempia. Lähinnä muutamilta AS-ohjelman alkuvuosilta puuttuu vastaajia. Jakaumista kuitenkin huomaa, että vastavalmistuneet ovat paremmin ikärakenteeltaan nuoren alumniyhdistyksen verkostojen ja viestinnän ulottuvissa ja löytävät siten tiensä paremmin tällaisiin kyselyihin.

Kuva 1. Vastaajien fuksivuosikurssijakauma

Vuonna 2010 oli viimeinen hetki suorittaa DI-tutkinto vanhan tutkintosäännön mukaan, mutta jostakin syystä tämä ei näy piikkinä vuoden 2010 valmistuneissa. Huomaa, että osa vastaajista oli valmistunut vasta kandidaatiksi, ja vuosien 2016–2018 luvut ovat arvioita.

Vastaajien sukupuolijakauma on ASkin sohvilta tuttu: vastaajista 14,9 % tunnustautui naiseksi ja 83 % mieheksi. Lisäksi koska sukupuolta vastaajilta udeltiin modernin sukupuolineutraalisti avoimella kentällä, yksi vastaajista uskaltautui tunnustautumaan sukupuoleltaan AH-64 Apache taisteluhelikopteriksi. Lienee luontevaa, että tällaiset yksilöt hakeutuvat nimenomaan automaatio-opintojen pariin – tarvitaanhan helikoptereissa tiukkoja säätöjärjestelmiä. Vertailun vuoksi: vuonna 2015 valmistuneista tekniikan akateemisista 27 % oli naisia, 0 % AH-64 Apache taisteluhelikoptereita.

Opinnot

Miten AS-alumniemme opinnot oikein sujuivat? Kuinka he ikinä onnistuivat valmistumaan?

Välivuosia eivät AS-alumnit paljoa vietelleet. Puolet vastaajista tuli suoraan lukion penkiltä ja toisen puolikkaan opintojen alkamista lienee hidastanut enimmäkseen varusmiespalvelus.

Sivu- ja pääaineet

Kandivaiheessa suosituimmat sivuaineet olivat tuotantotalous, tietotekniikka sekä perustieteiden (eli matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin) laaja oppimäärä. Loppuja sivuaineita luki vain yksittäiset henkilöt. Huomaa, että kandiin liittyvissä asioissa otoskoko on pienempi (N=37), sillä ennen vuoden 2005 tutkintorakenneuudistusta ei ollut vielä erillistä kandivaihetta.

Koska DI-vaiheen mahdollisia sivuaineita on lukematon määrä, niin yksittäisten sivuaineiden sijaan on seuraavaan kuvaajaan yhdistelty suosituimpien alojen sivuaineet omiksi kokonaisuuksikseen (esim. tietotekniikan sivuaineiksi katsotaan tietojenkäsittelytiede, ohjelmistotekniikka jne.). Suosituimmat DI-vaiheen sivuaineet olivat tietotekniikka, tuotantotalous, systeemianalyysi, AS-sivuaineet ja mekatroniikka.

2005-tutkintorakenneuudistuksen myötä myös pääaineet menivät uusiksi, mikä tarkoitti lähinnä, että 1) automaatiotekniikka vaihtui älykkäiksi tuotteiksi, 2) systeemitekniikka teollisuusautomaation signaalinkäsittelyksi ja säätötekniikaksi sekä  3) automaation tietotekniikka jatkoi nimeensä vielä -järjestelmät. Tämän vuoksi kyseiset pääaineet on yhdistelty seuraavassa kuvaajassa.  Samoin kaikki edesmenneen viestintätekniikan pääaineet on niputettu yhteen pylvääseen. Nykyään automaatiolla on vain yksi pääaine, ja tästä pääaineesta oli vain yksi vastaaja, joten kyseistä pääainetta ei ole otettu huomioon.

Automaatiotekniikan pääaineet ovat olleet selkeästi suosituimpia, automaation tietotekniikka hyvänä kakkosena. Kuninkuuslaji säätötekniikka on ollut puolestaan vähiten suosittu AS-pääaine. Johtuisikohan siitä, että säätö on pääaineista matemaattisesti vaativin, mutta sitä harva päätyy sitä opintojen ohella tai valmistuttuaan töissä tekemään. Loput muutama vastaajista olivatkin enimmäkseen viestintätekniikan lukijoita ja alanvaihtajia.

Pää- ja sivuaineet vahvistavat käsitystä siitä, että AS-alumneista löytyy karkeasti seuraavat alalajit:

  1. Automaatioinsinöörit (automaatiotekniikka, mekatroniikka)

  2. Teollisuusohjelmistoinsinöörit (automaation tietotekniikka, tietotekniikka)

  3. Säätöinsinöörit ja järjestelmätieteilijät (säätötekniikka, systeemianalyysi)

  4. Johtajat (systeemianalyysi, tuotantotalous)

Vaihto- ja muut opinnot

Vaihto-opinnot oli suorittanut 35 % vastaajista. Tämä on sama osuus kuin 2015 valmistuneilla tekniikan akateemisilla niin Aallossa kuin kansallisesti, mutta 5 %-yksikköä korkeampi kuin Aalto ELEC:ssä keskimäärin. Tässä on petrattavaa, koska luvun pitäisi lähtökohtaisesti olla 100 %. 

Muita korkeakoulututkintoja oli suorittanut neljä vastaajaa eli 8 % vastaajista. Yksi vastaaja oli myös suorittanut täydennyskoulutuskokonaisuuden. 

Diplomityö

Yllättäen vain kaksi vastaajista (4,9 %, N=41) oli tehnyt diplomityönsä muualle kuin AS-puolelle, molemmat vähemmän yllättäen tuotantotalouteen. Yhteensä kolme vastaajaa (7,3 %) oli tehnyt diplomityönsä sivuaineeseen, ja näistäkin vastaajista kaksi oli tehnyt sen AS-sivuaineeseen.

Diplomityönsä AS-alumnit ovat tehneet enimmäkseen yliopiston ulkopuolella (61 %), eikä yksikään vastaajista ollut tehnyt diplomityötään ulkomailla. Yliopistolle diplomityönsä tehneiden määrä (39 %) on 13 %-yks enemmän kuin 2015 valmistuneilla tekniikan akateemisilla (26 %).

Yksikään vastaajista ei ollut tehnyt diplomityötään ilmaiseksi. Tämä on hyvin siihen nähden, että vuonna 2015 vastavalmistuneista tekniikan akateemisista peräti 17 % ei saanut diplomityöhönsä mitään rahoitusta. Tätä saattaa vääristää kyselymme osalta ulkomaalaisten vastaajien puute, sillä ilmeisesti he tekevät todennäköisemmin diplomityön palkatta. Lähes kaikki olivat tehneet diplomityönsä työsuhteessa. 64,3 % vastaajista oli tehnyt diplomityönsä sellaisessa työsuhteessa, jossa pystyi enimmäkseen keskittymään diplomityön tekemiseen ja 26,2 % vastaajista oli työssään joutunut keskittymään enimmäkseen muihin töihin. Muutama oli myös tehnyt diplomityön apurahalla tai saanut siitä palkkion.

Muihin töihin keskittyminen ei näyttänyt hidastavan diplomityön valmistumista, sillä työsuhteessa keskittymisestä riippumatta tehtiin diplomityö valmiiksi keskimäärin kymmenessä kuukaudessa. Tätä saattaa selittää se, että muihin töihin dippaillessaan keskittyneet ovat ehkä vain alkaneet tehdä diplomityötä yrityksessä, jossa olivat jo töissä, jolloin ei kulu aikaa yrityksen toimintaan tutustumiseen. Muihin asioihin työssään keskittyneillä oli kovempi diplomityöpalkka: heidän diplomityöpalkkojensa nykyrahassa mitattu mediaani oli 2535 €/kk, kun dippaan keskittyneiden duunareiden diplomityöpalkkojen nykyrahassa mitattu mediaani oli 2286 €/kk. Kovempi palkka selittynee kovemmalla yritysspesifillä osaamisella ja “oikeiden” töiden tekemisellä.

Nopeimmin diplomityönsä valmiiksi saivat apurahalla ja palkkiolla työskennelleet. Tätä selittänee, että ilman työsuhdetta opiskelija on oman dippansa herra ja voi keskittyä puhtaasti sen tekemiseen.

Korkeakoulun vaatimaan kuuteen kuukauteen diplomityönsä valmiiksi sai vain reilu kymmenen prosenttia vastaajista. Toisaalta vain reilulla kymmenellä prosentilla meni yli vuosi.

Lähes kaikki työsuhteessa diplomityönsä tehneet saivat nykyrahassa mitattuna yli 2000 €/kk, mediaanin ollessa 2353 €/kk. Harva kuitenkaan TEKin pääkaupunkiseudulle suosittelemaa 2700 €/kk sai.  

Opintojen kesto

Opintojen kestot on laskettu aloitus- ja valmistumisvuosien mukaan, eikä esim. kuukausien tarkkuudella, joten mittaustarkkuus ei ole parhaimmillaan. Opintojen aloitus- ja valmistumisvuosien väliin voi myös mahtua niin välivuosia, asevelvollisuuden suorittamista, lapsia tai muita opintojen kestoon vaikuttavia tekijöitä. Näistä ei kuitenkaan tarkemmin kyselty.

Vain yksi vastaajista oli valmistunut kandiksi tavoiteajassa kolmeen vuoteen, yli puolella oli mennyt kandiopinnoissa neljä vuotta ja lähes puolella sitä pidempään. Keskimäärin kandiksi valmistuttiin 4,9 vuodessa.

Vastapainona kandivaiheelle yli puolet vastaajista teki DI-vaiheen tavoiteaikaan kahteen  vuoteen tai sen alle, keskiarvon ollessa n. 2 vuotta. Tätä tietysti selittävät roikkumaan jääneet yksittäiset kandikurssit samaan aikaan, kun on jatkanut jo DI-vaiheen opintoihin, jolloin kanditutkinnon valmistuttua on saattanut DI-tutkinnosta olla jäljellä esim. vain 60 op.

Koko DI-putken kokonaiskeston jakauma muistuttaa jotakin normaalijakauman kaltaista, keskiarvon ollessa n. 7 vuotta. Tämä on ihan hyvä siihen nähden, että keskimääräisellä diplomi-insinöörillä on oman alansa työkokemusta valmistuessaan keskimäärin kaksi vuotta. Vain muutamat onnistuivat valmistumaan viiteen vuoteen. Lisäaikahakemuksia toimittavat aASit eivät taida jatkossakaan olla marginaaliryhmä.


Tohtoriksi väiteltiin keskimäärin viidessä vuodessa. 

Opintoja hidastaneet tekijät

Opintoja hidastaneita tekijöitä udeltiin avoimella kentällä. Vastauksista poimittiin yksittäisiä valmistumista hidastaneita tekijöitä. Suurimmat kaksi opintoja hidastanutta tekijää olivat opiskelijatoiminta ja työt. Koska vanhat opiskelija-aktiivit todennäköisemmin päätyvät myös alumniyhdistysaktiiveiksi, on opiskelijatoiminnan vaikutus kaikkiin AS-alumneihin nähden todennäköisesti ylikorostunut. Myös laiskuus ja motivaation puute sekä kehno opintojen ohjaus, kurssijärjestelyt ja opetus korostuivat vastauksissa. Opetuksella, ohjauksella ja motivaatiolla saattaa olla keskinäisiä riippuvuussuhteita. Voi myös olla, että osa laiskuudesta ja motivaation puutteesta on itse asiassa diagnosoimattomia masennusoireita. Huomaa, että nämä tulokset ovat hyvin erilaiset kuin TEK:n vastavalmistuneiden kyselyssä, koska tähän kysymykseen vastattiin avoimella kentällä eikä monivalinnalla niin kuin TEK:n kyselyssä.

Vuosikurssien välillä ei ole kovin suurta hajontaa opintojen kokonaiskestossa. Ainakin hätäinen päättelijä näkee erittäin loivan laskevan trendin opintojen kestossa. Huomaa, että erityisesti nuorempien vastaajien kohdalla osa vastauksista on toistaiseksi vielä arvioita.

Mitä jäi oppimatta?

Kyselyssä udeltiin avoimella kentällä “Mitä tarpeellista osaamista et saanut koulutuksessasi, joka olisi ollut hyödyksi urallasi?”. Näistä vastauksista kerättiin manuaalisesti yksittäisiä osaamisen puutteita alla olevaan sanapilveen. Sanapilvi korostaa yleisimpiä aiheita liikaakin, mutta erityisesti johtamis- ja esiintymistaitojen puute koettiin ongelmaksi. Merkittävä osa vastauksista liittyi muutenkin ihmis- ja viestintätaitoihin. Ehkä olisi tarpeen tuoda johtamisen ja viestinnän opettajat mukaan projektikursseille?

osaamisen puutteet.png

Esille nousi myös käytännön osaamisen puute mm. sähkötekniikkaan ja laitteistoihin liittyen. Tätä toivottavasti tulevien alumnien kohdalla korjaa mm. ensimmäisen kandivuoden sähköpajakurssi. On sitten oma kysymyksensä, mitä käytännön osaamisella todella tarkoitetaan ja onko sen puute todellinen ongelma.

Vaikka automaatio- ja systeemitekniikka onkin hyvin tietotekninen ala ja vaikka tietotekniikka olikin suosituin sivuaine, nousi tietotekniikan osaamisen puutteet silti esille. Tämä johtunee siitä, että merkittävä osa AS-alumneista päätyy ohjelmistoinsinööreiksi, mutta heidän koulutuksensa ei vastaa työn osaamistarpeita yhtä hyvin kuin tietotekniikasta valmistuneiden vertaistensa koulutus. Automaatio- ja informaatioteknologian hakukohteen perusopinnot ja pääaineet sisältävät kyllä hyvin ohjelmoinnin ja tietoliikenteen koulutusta, mutta varsinaista ohjelmistotekniikkaa ja tietojenkäsittelyä niistä ei juurikaan löydy. Kandivaiheeseen nyt ei mahdu kaikkea, eikä asia ole ongelma, sillä uuden säädön, robotiikan ja autonomisten järjestelmien -DI-pääaineen kurssitarjotin tarjoaa automaation lisäksi hyvin kaikenlaista tietotekniikkaan liittyvää. Ehkä tietotekniikan kursseja voisi olla tarjolla enemmänkin. Uusissa kandi- ja DI-ohjelmissa on lisäksi aiempaa enemmän vapaavalintaisuutta, joten sinne myös tietotekniikkaa mahtuu aiempaa enemmän. Myös tilastollisia menetelmiä, koneoppiminen mukaan lukien, kaivattiin enemmän. Tähänkin uuden DI-pääaineen kurssitarjotin vastaa.

Yksi vastaaja olisi kaivannut enemmän tietoturvaosaamista. Tämä on varmasti asiallinen toive, koska vuonna 2013 Aalto-yliopistossa tehdyn raportin mukaan Suomen automaatioverkkojen tietoturvassa olisi paljon parantamisen varaa. Ehkä uuden pääaineen kurssitarjottimelle voisi sijoittaa tietoturvakursseja tai tuoda tietoturvaopetusta automaatiokursseille, jos sitä ei vielä tehdä riittävästi.

Talotekniikan ja rakennusteollisuuden pariin päätyneet AS-alumnit olisivat kaivanneet enemmän kyseisen toimialan osaamista, mutta tähän automaatiokoulutuksella tuskin voi vaikuttaa muuten kuin tarjoamalla esim. talo- ja rakennustekniikkaan liittyviä projekteja. Tämä on tärkeä huomio kuitenkin niille opiskelijoille, jotka aikovat kyseisille toimialoille työllistyä. Vapaavalintaiset opinnot soveltuvat hyvin tämän aukon täyttämiseen.

Työ- ja muu elämä

Työtilanne, työpaikka ja palkka

Enimmäkseen vastaajat kokivat olevansa työntekijöitä (83 %), mutta peräti 15 % oli tohtoriopiskelijoita, 10 % perustutkinto-opiskelijoita ja 6 % yrittäjiä. Vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. Vain yksi vastaaja oli työtön, mikä kuvaa AS-alumnien hyvää työllistymisen tasoa. Keskimäärin vastaajat olivat olleet työttömänä valmistumisen jälkeen 0,41 kk/vuosi eli 3,4 % ajasta.

Alla oleva sanapilvet on rakennettu vastaajien tehtävänimikkeiden ja toimialojen yleisyyden mukaan. ICT on suurin yksittäinen vastaajia työllistänyt toimiala, mutta muuten toimialoja löytyy vastaajilta laidasta laitaan, enimmäkseen teknologiateollisuuden puolelta. Enimmäkseen vastaajat työskentelivät erilaisissa ohjelmistokehitystehtävissä. Myös tuotekehitys-, tutkimus-, konsultti- ja johtotehtävät olivat vastaajien kesken yleisiä. Koulutukseen nähden harva (14 %) työskenteli selkeästi automaation parissa.

tehtävänimikkeet.png

toimialat.png

Työviikon pituuden takia vastaajien ei pitäisi ainakaan palaa loppuun, sillä keskimääräinen työviikon pituus oli 38 h. Ainoat kaksi henkilöä, jotka ylittivät 40 h viikossa, tekivätkin töitä peräti 50 h viikossa. Heidän tehtävänimikkeensä olivat teknologiajohtaja ja tuotepäällikkö.

Vastaajat olivat työllistyneet enimmäkseen suurille ja keskisuurille työnantajille.

Palkkaeroja erikokoisten työnantajien välillä ei juuri ollut, pl. mikrotyönantajat, joissa työskentelevät vaikuttivat olevan hyvin epätyypillisissä työtehtävissä ollakseen AS-alumneja.

Kaikkien vastaajien mediaanipalkka oli 3500 €/kk. Palkkakehitys vaikutti olevan vastaajien kesken melko lineaarista. Vuonna 2015 valmistuneiden mediaanipalkka oli 3500 €/kk, 2010 valmistuneiden 4350 €/kk ja 2005 valmistuneiden 5300 €/kk. Siitäpä nyrkkisääntö: pysy vauhdissa nostamalla palkkaasi aina tonnilla viidessä vuodessa. Plus inflaatio.

Työpaikka valmistuneella vastaajalla vaihtui vuoden aikana 46 % todennäköisyydellä. Vastaajat viettivät valmistuttuaan keskimäärin 0,25 kk/vuosi töissä ulkomailla. Toisin sanoen 2 % todennäköisyydellä vastaaja oli tekemässä uraa ulkomailla.

Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys

Kun perustutkinto-opiskelijat jätetään laskuista, TEK:n jäseniä oli 78,6 % vastaajista, pelkkään IAET-kassaan kuului 11,9 % vastaajista ja loput 9,5 % eivät selkeästi tajua parastaan. Liittykää nyt ihmeessä työttömyyskassan, niin pääsette ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan piiriin, josta itse kassa kustantaa vain n. 5 % ja valtio loput n. 95 %. Tää on niin hyvä kusetus, että on tyhmää olla olematta mukana. Jos TEK:n palvelut ja edunvalvonta IAET-kuorrutuksella 378 €/vuosi ei kelpaa, niin pelkkä IAET on 105 €/vuosi ja halvin uratoimikunnan löytämä työttömyyskassa JATTK vain 60 €/vuosi.

Aluepolitiikka

Mistä näitä aASeja oikein tulee? Helsinki, Espoo tai Vantaa oli 60 %:lla kotikunta ennen opintojen alkua, nyt valmistumisen jälkeen 86 %:lla. Periferiaan oli valmistumisen jälkeen rientänyt 9 % vastaajista ja 6 % oli elintasosurffannut ulkomaille. Kun korkeakoulutuksella näyttäisi ainakin hätäisen päättelijän mielestä olevan tällainen vaikutus, niin ei ihme, jos Keskusta haluaa joka niemehen, notkohon, saarelmaan ammattikorkean nostattaa. 

Urahaasteet ja -ratkaisut

Urahaasteita ja niiden ratkaisuja udeltiin avoimella kentän kysymyksellä: “Millaisia ongelmia sinulla on ollut työurasi aikana? Oletko saanut ratkaistua ne jotenkin. miten? Mihin haluaisit tukea työurallasi?”

Eniten kaivattiin tukea uran suunnitteluun (4 vastaajaa) ja tähän toivottiin apua ennen kaikkea muilta alumneilta. Tukea kaivattiin myös työsopimuksen, erityisesti palkan neuvotteluun (2 vastaajaa). Tähänkin haluttiin apua ennen kaikkea muilta alumneilta, mutta ainakin jonkinlaista apua tähän löytyy myös TEKin suunnalta. Eräs vastaaja kaipasi myös tietoa muiden AS-alumnien työllistymisestä ja palkoista. Ratkaisuna hän esitti mm. näitä tuloksia.

Diplomityöaiheen ja -paikan löytämisen kanssa oli myös paininut ainakin pari vastaajaa. Tähän ehdotettiin ratkaisuksi, että DI-vaiheen opiskelijoille tulisi tarjota tilaisuuksia tutustua yrityksiin ja yliopiston tutkimusryhmiin ennen kuin tulee aika hakea DI-työpaikkaa. Ehkä kilta tai korkeakoulu voisi ottaa tästä koppia.

Automaatio koettiin vaikeasti hahmotettavaksi alaksi. Yhden vastaajan mielestä rekrytoijilla ei oikein tunnu olevan käsitystä, mitä automaatio-DI voisi osata. Ongelmaksi koettiin myös alan laajuus, jonka johdosta mahdollisuuksia on vaikea kartoittaa. Tähän ratkaisuna ehdotettiin avointen työpaikkojen jakaminen alumnien kesken.

Yleisesti työpaikan löytäminen koettiin haasteena, erityisesti kaiken kiireen keskellä. Tämä lienee varsin yleismaailmallinen ongelma. Positiivisena ongelmana esitettiin, että kun tarjolla on useampi työtarjous, niin mistä tietää mihin niistä tarttua, kun tiedot työpaikoista on niin vajavaiset. Tähän ratkaisuna tarjottiin mentorointia tai vertaistukea. Itse voin vertaistukena sen verran neuvoa omasta kokemuksestani, että näistä yrityksistä voi ottaa lisää selvää samaan tapaan kuin yrityskin ottaa lisää selvää työnhakijoistaan.

Eräs vastaaja ei ollut löytänyt järkevää duunia pääkaupunkiseudulta, ja oli päättänyt lähteä Suomen automaatio-Mekkaan, Tampereelle. Toinen vastaaja taas koki, ettei AS-koulutus ollut tarpeeksi käytännönläheistä työtehtäviään varten. Hän oli sitä mieltä, että AMK olisi ollut hänelle parempi paikka. Kolmannen vastaajan ongelma oli vertaistuen puute työpaikalla, kun sattuu olemaan osaavin henkilö ja joutuu ratkomaan ongelmat yksin. Myös vaihtelun puute sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen koettiin ongelmallisiksi.

Hauskat faktat

Loppukevennykseksi “hauskoja” “faktoja”. Kolmasosa vastaajista oli sinkkuja. Vain yksi naisista (14 %) oli sinkku. Kuten sanottua: Otaniemi, tuo heteron sinkkunaisen all-you-can-eat-buffet.

Vastaajat olivat tehneet yhteensä 14 lasta. Keskimääräinen vastaaja oli tehnyt 0,09 lasta vuodessa valmistumisensa jälkeen. AS-alumnien pitäisi siis selkeästi hakea vaikutteita ajankohtaisista A2-keskusteluohjelmista. 

Kyselyssä 20 hlö ilmoitti olevansa kiinnostunut toimimaan mentorina AS-opiskelijalle, mutta vain 7 hlö ilmoittautui mentoriksi.

Yhteenveto

Kyselyn perusteella voisi väittää, että keskimääräisellä AS-alumnilla menee hyvin. Keskiverto AS-alumni on pääkaupunkiseudulla asuva diplomi-insinöörismies, joka häärää ohjelmistokehityksen parissa tienaten 3500 €/kk.

Vastaava kysely on tarkoitus tehdä myös ensi vuonna. Anna siis ihmeessä palautetta! Mitä jäi kysymättä? Mistä haluaisit tietää lisää? Oliko analyysi tai tiedonkeruu tehty väärin? Tässä muutama ajatus ensi vuoden kyselyä varten:

Uusia kysymyksiä:

  1. Oletko esimies?

  2. Oletko konsultti?

  3. Työsuhteen muoto: määräaikainen, osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva

  4. Optiot, omistukset, työsuhde-edut

  5. Työtyytyväisyys

  6. Työskenteletkö automaation parissa?

  7. Kuinka hyvin opinnot vastaavat työtehtäviä?

  8. Kuinka hyödyllisiksi koit opintosi sivistävyyden ja työllistävyyden kannalta?

  9. Oman alan työkokemus valmistumishetkellä

  10. Vaihto-opintojen pituus, kk

  11. Opintojen aikaiset poissaolot ja syyt, kk

  12. Olitko ns. tammifuksi?

  13. Koulutuksen periytyvyys eli vanhempien koulutus

  14. Oletko perillä Aalto-yliopistossa ja maailmalla tehtävästä alan tutkimuksesta? Haluaisitko olla paremmin perillä? Mitkä aiheet sinua kiinnostavat?

Seuraavassa kyselyssä vastaamista voisi helpottaa käyttämällä vähemmän vapaita kenttiä esim. toimialan ja opintoja hidastaneiden tekijöiden osalta. Kysely olisi hyvä saada myös englanniksi, jos AS-alumneihin saadaan ulkomaalaisia mukaan. Jos dataa olisi ensi kerralla tarpeeksi, voisi myös analysoida valmistumisnopeuden ja palkkatason korrelaatiota.

Kiitos vastaajille! Kiitokset myös muulle uratoimikunnalle ja Jussi-Pekka Teinille ideoista ja läpiluvusta. Ensi vuonna uudelleen!