AS-alumnit Burning Manissa Osa 1: Tie Nevadan autiomaahan

Kaadan kuumaa vettä teemukiin ja silmäkulmastani huomaan, että verkkokalvolleni on palanut taas hetkeksi purppuran ja sinisen ja vihreän väreissä vaihtuva epämääräinen läiskä. On Suomen talvi, ja siksi olen kaivanut kirkasvalolamppuni kellarista jääkaapin viereen loistamaan. Se muistuttaa mieleeni menneen kesän matkan kuumana polttavaan ja kirkkaana hohtavaan Nevadan autiomaahan. Haukkaan palan halpaa saksalaista maustekakkua ja alan kirjoittaa mietteitä blogiin.

Taustana kerron, että aiemmin työnantajani kanssa allekirjoitettu vakituinen työsopimus vei minut noin puoleksi vuodeksi automaatiokonsultaation ihmeelliseen maailmaan. Matka Burning Maniin alkoi, kun asiakkaan lupaama 1.5 vuoden työsopimus vaihtui yllättäen aurinkoisena maaliskuun päivänä kiitossanoihin ja kehotukseen siitä, kuinka töihin ei enää tarvisi tulla ensi maanantaina. Olin järkyttynyt ratkaisusta, koska projekti oli edistynyt hienosti jo pitkän aikaa ja se oli minulle koko elämäni sillä hetkellä. Maanantaina aloin toiveikkaana hakea seuraavaa asiakasta ja uusia haasteita, kunnes vasta kesäkuussa tajusin, ettei työpaikkani pysty järjestämään minulle uusia oman alan töitä.

Sain jo saman maaliskuun aikana idean jonottaa lippuja Burning Man -festivaaliin. Ymmärsin tilaisuuteni koittaneen, sillä 5 vuotta asiaa sulateltuani olin päättänyt lähteä vihdoin kokemaan Burning Manin itselleni tuntemattomaan Amerikkaan. Maaliskuun 24.päivänä avasin illasta tietokoneen ja laitoimme ystävieni kanssa pystyyn group chatin, josta seurasimme kuka saa lippuja ja kuka ei. Olin jonottanut lippuja jo edellisenä vuonna, ja osa ystävistäni oli käynyt BM-festareilla jo vuotta aiemmin. Tänä vuonna minua lykästi ja sain liput jo 5 minuutin jonotuksella: yhteensä 2 lippua, ajoneuvopassi ja lahjoitussumma tekivät yli 1000 dollarin loven luottokorttiin, mutta Nevadan autiomaassa kortilla ei onneksi tee mitään vaikka katetta olisikin. Minulle lippujen saaminen tuntui lottovoitolta ja aloinkin jo suunnitella lentojen hankkimista.

Disclaimer: Kaikkien artikkelin kuvien luvaton käyttö, kopiointi ja uudelleenjulkaisu kielletty. Pyydä lupaa käyttää kuvaa AS-alumnit ry:ltä ja mainitse kuvaaja erkka.mutanen(a)gmail.com käytön yhteydessä mikäli saat luvan käyttää kuvaa.

San Francisco: Golden Gate Bridge ja minä San Franciscon Golden Gate Bridge on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuvan otti Bembu.
 
San Francisco: Amerikanrauta 20th Street Block Partyilla.
Todellisia turistikohteita välttävä tietää, että kaupungissa järjestetään Block Partyjä, joissa esiintyy bändejä, syötävää ja juotavaa saa kojuista ja paikalliset viihtyvät naapurustossa myös amerikanrautojen kyydissä.
 

Burning Man on yhteisötapahtuma ja taidefestivaali, joka alkoi San Franciscossa vuonna 1986 muutaman ihmisen rannalla polttaman puu-ukon myötä. Festivaali on omasta mielestäni sukua hippien rauhaa rakastaville tapahtumille, mutta se nojaa enemmän modernimpaan radikaaliin itseilmaisuun sekä omavaraiseen toimintaan kuin musiikkifestivaaliksi luokiteltavaan tilaisuuteen. BM on kasvanut 30 vuoden aikana ulos San Franciscon keskustasta ja nykyään festivaali pidetään Nevadan paahteisessa autiomaassa, johon rakennetaan 75 000 asukkaan kaupunki nimeltään Black Rock City.

Oma matkani Black Rock Cityyn alkoi elokuun 17., jolloin lensin Atlantin yli San Franciscoon. Koneessa tapasin muita Burning Maniin matkalla olleita suomalaisia, jotka kehottivat pakkaamaan ylimääräiset matkatavarat pukupussiin lisähintojen välttämiseksi. Tutustuin pitkässä immigration-jonossa myös Aalto-yliopiston taidelähettilääseen, joka oli saanut professuurin paikallisesta yliopistosta. Olin alkanut verkostoitua suomalaisten kanssa jo ennen kuin olin päässyt kohdemaahan.

Glacier Pointilla oli kuumottavat maisemat ylhäältä kiipeilyn jälkeen. Yosemite National Park.
Yosemiten luonnonpuiston toiseksi korkein huippu Glacier Point, josta tämä maisema näkyy. Glacier Pointille pystyy kiipeämään ilman apuvälineitä. Kuvan yläoikealla näkyy korkein huippu Half Dome.
 

Tie Burning Maniin oli pitkä: San Franciscon jyrkät mäet, Yosemiten luonnonpuiston huiput ja Walmartien loputtomat käytävät sekä Chevroletin kuivamuonatetris saivat otsan verisuonet pullistelemaan moneen otteeseen. Onneksi Bembu sekä 2 muuta matkatoveriani ilahduttivat matkan tekoa joka käänteessä. Asuminen SF:ssä olisi ollut järkyttävän kallista, mutta majoituin San Josessa tulevien AS-alumnien luona. On todella hienoa olla AS-alumni, meitä on ympäri maailmaa :)

Tenaya Lake on uskomattomalla maisemalla varustettu piknikkohde Yosemiten kansallispuistossa.

Tenaya Lake oli sattumalta tien varrelta löytynyt pittoreski järvi uimarannalla. Uimme ja söimme tacoja lämpimässä auringonpaisteessa periamerikkalaisen coolerin avustuksella.

 

San Francisco: Sunset At Russian Ridge

Russian Ridge on korkealla San Franciscon mäkimaastossa kaunis ulkoilumaasto, josta näkee auringon viimeiset säteet hyvällä säällä. Livenä auringonlaskuun kuului hienoimpia värisävyjä mitä olen eläissäni nähnyt. (Ultra Bra taisi laulaa juurikin tästä maisemasta mainitessaan Kalifornian ruosteiset kukkulat 90-luvulla.)

Selvittyämme sydän- ja verisuonitaudeilta rasvaisen ruoan, kasinoiden sekä läskiskootterien luvatussa kaupungissa (Reno, myös mini-Vegasiksi kutsuttu kaupunki) suuntasimme kohti suurta tuntematonta: Nevadan autiomaata ja itse festivaalia. Minulla oli suuri kunnia matkustaa Bembun kanssa Burner Expressillä, iloisen joukkion bussikyydillä kohti aavikkoa ja tulevaa 10 yötä siellä. Emme olisi autoon muutenkaan mahtuneet, sillä ruokaa ja varusteita oli niin paljon, että vain 2 ihmistä mahtui auton kyytiin. Päästyämme aavikon reunalle, näimme vain valtavan pölypilven kaukaisuudessa. Tässä vaiheessa kaivoimme kakkulat kaulalle, joilla olisi tarkoitus suojata silmiä aavikon syövyttävältä pölyltä. Lue lisää osasta 2.

Tämän jälkeen et halua enää ikinä Walmartiin ostoksille... paitsi ehkä ensi vuonna seuraavassa Burning Manissa. Lähdön hetki koittaa pian.
Walmartin pihassa aitoa suomitunnelmaa. 3 ostoskärryllistä ruokatavaraa 4 hengelle, riittääköhän viikoksi?
 

Yleisneroksi (lat. Homo universalis, ital. Uomo Universale) kutsutaan henkilöä, joka hallitsee erinomaisesti useita eri tieteen ja taiteen aloja.  Malliesimerkkinä yleisnerosta pidetään usein renessanssin aikaista keksijä-taiteilija-tutkija Leonardo da Vinciä. (wikipedia)

Luottavaisin mielin astelin aamulla Renon lentoaseman lipputiskille ja siellähän se oma tiketti oli odottamassa! Burning Man 2016 oli teemaltaan Da Vinci's Workshop, joten tiedeneroa juhlittiin eri tavoin näkyvästi myös Playalla. Tänä vuonna itse mies, joka poltetaan, on Vitruvian Man, joka seisoo pyörivässä koneistossa keskellä aavikkoa.